OTETAAN SITTEN KANTAA

                 Kun on hätyytelty kantaa ottamaan niin otetaan.

--Tuo Kreikan kriisi on tuonut esiin erinäisiä kuvioita tämän maailman omistussuhteissa. 

Mitä rikkaita ne se semmoiset valtiot ovat, joilla on velkaa miljardeja ja triljoonia? 

Kyllä siinä rikkaus on näennäistä. 

Mikä ihme silloin on, että ei ole isommin haluja vaatia Kreikkaakaan selvitystilaan saati konkurssiin? Ei siinä ”rikkaitten” kantti kestä. Siinä joutuu ennen pitkää itsekin syyniin.

--Sitten muka ihmetellään, että rahoittajat ovat päästäneet muutamia pieniä valtioita ylivelkaantumaan. Eiköhän nämä miljardeja ja triljoonia velkaa olevat valtiot ole samalla tavalla ylivelkaantuneita? 

Puhutaan nimettömästi rahoittajista. Enintään mainitaan ”Maailmanpankki”. 

Pitäisi kai kysyä ketkä näitä nimettömiä ja nimelläkin varustettuja rahoittajia omistavat ja mistä niillä riittää rahaa noihin antamiinsa luottoihin. 

Rahalaitosten osakkaat vaativat tietenkin suurinta mahdollista tuottoa pääomalleen. Tyhmiähän he muuten olisivat, varsinkin kun hyvätuottoisten saatavien takuumiehinä ovat toiset valtiot. Riski on pieni ja mitä pahemmin rapakunnossa velallinen valtio on, sitä korkeampi on korko. Jos joku rahoituslaitoksen johtaja kieltäytyisi lainan annosta hyvällä korolla, niin olisipa hän tuossa tuokiossa entinen johtaja, jota lämmittää vain käteen saatu muhkea eroraha.

--Hallitukset ovat vain sätkynukkeja rahoittajien naruissa. Pankit ovat jo päässeet siihen, että kaikki virallinen raha palkoista suorituksiin kulkee niiden kautta. Vain harmaa talous ja rikolliset käyttävät käteistä. Niitä vastaan tietenkin on hallitusten taisteltava ja näyttävästi. 

Rahalaitosten tavoitteena on selvästikin vielä kaiken rahaliikenteen siirtäminen sähköiseen muotoon. Niille tapahtuneet ”tietoliikenteen” häiriöt vaikuttavat harjoituksilta tosi suurta ”rahaliikenteen” pysäyttämistä varten.

Se pistäisi maailman kontalleen ja sen jälkeen raadollinen rahavalta määräisi kaikesta.

--Onneksi tämäkin kannanottoni on pelkkää huumoria.