Maalla voi olla ihmisiksi.

8 pv syyskuuta ja nettiyhteys palasi.

Taimia ei meidän tarhastamme löytynyt.

Synttärit:

Lampuoti Henrik Matinpoika Äyhö 1713, Huittinen, Torppariksi aleni aikaa myöten lampuoti ja siinä ohessa kruununkalastajan tytär Anna aleni torpan akaksi, vaikka äitikin oli Hurrin suurta sukua. Saattaapa olla, että juuri siksi Tuomas Tuomaanpoika Röngren sai Äyhön tyttären Moision torppaan vihityksi vaimokseen 29.9.1771. Olihan Tuomaskin sentään rakuunan poika ja rakuunathan olivat varsin arvostettuja sotilaita, kun hevosen varustaminen sentään vaati jonkunmoista varallisuutta. Tarvinneeko mainita, että Maijastiinaan tämä linja aivan suoraan johti ja voihan tässä kehua sotilaallisilla juurilla, kun oma polveni on yhdeksättä polvea vasta tuosta Tuomas- rakuunasta ja tämän Tuomaan vaimo, Maria, oli rakuunantytär, joten siitä soturista ollaan kymmenettä polvea.

Marja-Riitta Hannele Aro alle sata. Tällä pikkuserkun tyttärellä on vielä aikaa odotella eläkkeelle pääsyä. Isä on Kalervo Aro ja äiti Helka Reunanen. Molemmat lienevät ehkäpä kukaties Punkalaitumelta, kun heidät on Punkalaitumella vihitty 23.8.1952. Voi olla, että Marja-Riitta löytyy Punkalaitumelta jonkun vaimona ja ties vaikka kuinka suuren lapsilauman äitinä.

Eija Irmeli Heikkinen alle sata, Puolanka      Kyllösen Riitta-Liisa teki laivuri Iikka Liisanpojan vaimona Antti Koskelon ja Karjalaisen Iida Antin vaimona Anna Sukasen serkuksi Iida Maria Margareeta Koskelon, joka taas Heikkisen Erkin vaimona Väiskän pikkuserkuksi tämän Eija Irmelin, joka on kovin nuori siihen sukupolveen, mutta olihan tuo Anttikin melkein Anna Sukasen ikätoveri, vaikka edellistä sukupolvea olikin.

Postia

Vaikka nykyisin tuo tavallinen posti alkaakin olla jo aika harvinaista, niin nettipostia tippuu aina silloin tällöin. Tosin sitäkään ei juuri kotimaasta ole tullut eikä etenkään sukulaisilta.

Kauempaa kyllä jotenkin tuon WWW:n kautta pirahtelee milloin USA:sta, milloin Australiasta ja joskus lähempänäkin sijaitsevista maista viestejä, joissa kerrotaan enemmän tai vähemmän kiinnostavista tapahtumista niinkuin nyt hurriganeista, maanjäristyksistä ja tulivuoren purkauksista. Sehän ei ole uutinen, että sotia soditaan siellä ja täällä ja kovasti ollaan huolissaan öljyn riittämisestä ja kasvihuoneilmiöstä. Ilmoista aivan yleensäkin riittää aina kertoilemista.

Sitten tulee paljonkin postia ilmakehän ulkopuolelta. Kuusta tuli aivan vasta viesti, että sinne on tärskähtänyt maasta ammuttu  romuläjä. Eihän se tietenkään täältä lähtiessään mikään romuläjä ollut mutta sinne lähetettäväksi sopivaa tavaraa täysi.

Pilvien peittämä naapuriplaneettakin on saanut sateliitin vieraakseen, mutta sieltä on ollut kovin vähän kerrottavaa, kun ei sen pilviverhon läpi näy oikein kunnolla kumnpaankaan suuntaa ja hikiset siellä on oltavat, jos ei peräti kärventävät.

Kylmempää sensijaan on Marsissa, joka on pikkuisen ulompana tuosta keskustähdestä, mutta sieltä lähettelee parikin robottia kuvia aivan pinnalta ja yksi kiertelee korkeammalta katselemassa ja kuvia lähettelee sekin.

Vielä kauempaa tulee postia tuon tuostakin, kun oikein suomalaista tekniikkaa sattui tipahtamaan Saturnusta kiertävän Titan-nimisen kuun pinnalle ihmeteltäväksi. Cassini sieltä lähettelee kuvia muistakin kuista ja nyt jo monenmonta kertaa on pyyhälletty sen Titanin ohitse ja aina vain lisää kuvia sieltäkin tulee.

On sieltä löytynyt tuhottomasti tuntemattomia kuita kuviksi asti

Joku niihin kuviin liittää omia kommenttejaan, mutta se kommentaattori mahtanee istuskella turvallisesti tämän kotiplaneetan suojaisessa tukijankammiossa ja yrittää ymmärtää kuvien viestejä englanniksi.

Täältäkin on viestejä lähetelty pohjattomaan avaruuteen ja vastauksia odotellaan, mutta valonkin nopeus on kovin hidas niissä mittakaavoissa. Kovasti on kytätty viestejä tännepäin, mutta ei ole avaruuskansalaisilla kai asiaa tänne takapajulaan.

Mikäpäs siinä. Mielenkiintoistahan se kaikki on, vaikkei kai siellä juuri tätä meidän sukua ole ainakaan merkittäviä määriä.

Tämä blogiohjelma oikuttelee tekstikokojen kanssa.