RAHALLE NIMI

Reilut 150 vuotta sitten Snellman sai juoniteltua Suomelle  oman rahan  vedoten maan köyhyyteen ja ruplan suuruuteen. Uusi raha oli neljäs osa Venäjän ruplasta ja uusi raha aloitti melkoisen polemiikin joka kievarissa.

Jos nyt livetään €urosta, niin tässä mallia silloisesta nimen hakemisesta.

--Onkos tänne tullut tietoa, että kaikki ruplat hävitetään Suomenmaasta?

--Äläpä hullujas haasta. Mihin ne muka  hävitettäs. Tokihan niitä Venäjällä kaiken aikaa lisää lyödään.

--Minullapa on toinen tieto. Suomelle tulee oma raha. Rupla lohkotaan neljään osaan ja ne neljäsosat ovat Suomen rahoja.

--Tuleehan niihin sitten terävä kulma, joka pussinpohjan puhkaisee. Rahat tippuvat taipaleelle ja milläs sitten veroja maksetaan.

-- Meilläpäin 25 kopeekan lanttia sanotaan Supuksi. Supuillako me sitten maksetaan kaikki maksut?

--Kyllä kopeekat katoaa siinä kuin ruplatkin.

--Antakaapa, kun minä selitän.

--Kyllä tässä virkamies tarvitaankin selittämään tätä uutta vouhotusta. Muutenkin on rahat aina vähissä, eikä paperiseteleillä ole mitään varmuutta.

--Onhan tästä jo jokaisessa lehdessä ollut.

--Mutta kun ei ole postimiestä viikkoon nähty. Johan tässä uutisnälkä alkaa tulla.

--Terve taipaleelta. Oluen tässä jo tarvitsee, kun on tavallista painavampi laukku.

--Mikä se on postivirkailijaa viivyttänyt. Juuri valiteltiin, ettei ole viikkoon näkynyt.

--Kuumeessa makasin, mutta johan tässä taas jaksaa, vaikka hitaammin.

--Annahan niitä sanomia, että saadaan selvyys siihen rahakysymykseen.

-- Sekavammaksi se lehtien lukemisesta menee. Nyt on joka puolella alettu keksimään nimiä sille uudelle rahalle.

--No, tuleeko siitä kolmikulmainen?

-- Kuka semmoista on väittänyt?

-- No, jos rupla lohkotaan neljäksi supuksi, niin onhan siinä kulmia.

--Ei niitä lantteja aleta lohkomaan, vaan se meidän uusi raha on ruplan neljänneksen arvoinen.

--Täällä sanotaankin, että nimeksi tulee nelikko, niin kuin tynnyrin neljäsosakin on nelikko.

-- Olisihan tuo rahan nimenä aika omituinen.

--Vielä hullumpia tässä lehdessä tarjotaan. Se hopearaha olisi "Orava" ja kuparimyntti, joita tarvittaisiin sata yhteen oravaan olisi "Satiainen".

--Hulluahan tuo on. Voiko joku järki-ihminen alkaa satiaisia  kukkarossaan kuljettelemaan.

--Niitähän tarvittaisiinkin koko kourallinen yhteen oravaan.

--Onhan joskus oravannahoilla maksettu, mutta ilettäs kyllä ottaa vastaan satiaisia.

--Sekaannuksiahan siitä oravastakin tulisi, kun sillä on maita mitattu. Neljän oravan maa on yksi manttaali. Vaan en kyllä manttaalia ja ruplaa pitäisi samassa arvossa.

--Erilaisia pikkurahoja täällä ehdotellaankin. 1/5 oravan hopearaha vastaisi nykyistä 5 hopeakopeekan arvoa, 2/5 oravan hopearaha vastaisi sitten 10 hopeakopeekan arvoa. Vielä olisi tietenkin 3/5 orava ja 4/5 orava. Ne olisivat kaikki hopearahoja. Kaikkein pienimmät myntit, joitten arvo olisi alle 5 kopeekan olisivat kuparia ja samalla tavalla jaetuita. Pienin olisi 1/5 osa elikkä sadannes oravasta ja samaa jakoa mentäisiin 4/5 saakka. Täällä kyllä ehdotellaan sille pienimmälle osalle nimeksi "pyöreää", niin kuin ruotsalaisilla pienin kupariraha on rundstycke.

--Taitaisi tuosta tulla huijareille hyvät markkinat sekalaisten satiaisten kanssa laskiessa.

--Tulipa rahan nimeksi sitten mikä tahansa, niin kyllä Venäjän rahat ovatkin meillä tuntuneet liian suurilta. Putoaisihan tietenkin kaikki hinnat ja maksut ja verot uusien rahojen mukaisiksi.

-- Turha kuvitellakaan. Kyllä se, mikä ennen on ruplan maksanut, maksaa sitten neljä Oravaa.

--Mitä hyötyä sitten on koko touhusta?

--Nouseehan ne sitten virkamiesten palkatkin uusien rahojen mukaisiksi.

--Jätetään nuo viisaampien päätettäviksi. Täällä on lisää nimiehdotuksia. Joku ehdottelee Hopearahan nimeksi Kölkköä ja jos se tuntuu vieraalta, niin onhan hopearuplaa sanottu kolikoksi. Niinpä voisi meidän raha olla Kolikko ja kun Ruotsin killinkiä aikoinaan sanottiin Ruotsin lopoksi ja samaten Venäjän 5 kopeekan vaskirahaa ryssän lopoksi. Pohjanmaalla sanotaan vaskirahoja lanteiksi ja niin voisi se pikkuraha olla lantti tai lopo.

--Joku ehdottelee nimeksi Markkaa, kun sitä on käytetty mittayksikkönä joitakin vuosisatoja sitten, mutta ei se mikään suomalainen nimi ole rahalle. Sataikkoa on ehdoteltu, kun se on sadasta pienemmästä koottu.  Vielä niitten sadasosien nimissä kummittelee Ruotsinvallan aikuinen äyrikin.

-- Kyllä minusta Suomen Suppu olisi niin suomalainen  nimi ja mukavasti suusta solahtava ja äyri olisi kyllä aika unohtaa ja muut semmoiset, joissa joutuu tarkentelemaan lisäkkeillä uusi, vanha, ruotsin, venäjän niin kuin virstoista puhuttaessa, kun Suomen virsta on paljon pitempi. Neljä virstaa on jo penikulma, kun Venäjän virstoja tarvitaan siihen kymmenen.

--Minusta tämä täällä ehdotettu Penni olisi sopiva sille pienelle rahalle, kun  sitä ennestään pikkurahasta käytetään ja olisihan se valmiiksi sopiva, kun kuitenkin hyvinkin pian koko Euroopalle tulee yhteinen ja samanarvoinen raha. Kunhan sen varsinaisen rahan nimestä pääsevät isovallat yhteisiin mieleen. Pienen rahan nimihän on jo laajasti saman mukainen.  Englannissa Penny, Saksassa Pfennig, Ruotsissa penning.

--Täälläpä ehdotellaan mukavia rahan nimiä iso raha olisi Omena ja pikkuinen olisi pähkinä.

--Nepä ainakin kuulostavat mukavilta nimiltä. Omenia olisi mukava keräillä varastoon, kun saisi korkorahat pähkinöinä. Olisipa omenia onneksemme, pähkinöitä purraksemme.

--Vaan täälläpä joku muistelee Kalevan kansan ja Pohjolan kansan kiistaa Sammosta, joka kaiken onnen jauhoi, kunnes mureni mereen muruiksi. Sampo siis olisi se hopearaha ja pienemmät osat Muruja. Olisi ne murutkin arvossaan, kun muistetaan Sampsa Pellervoinen niillä muruilla kylväneen kummut kuusikoiksi, mäet kaikki männiköiksi, kovat maat on koivikoiksi ja pellot viljan kasvaviksi. Siitä tuli kyntö, siitä kylvö, siitä kasvu kaikenlainen. Eikö siis rahana Sampo olisikin kaiken kasvun alku.

--Äläpä runoile. Ei tätä maata lauluilla vaurastuteta.

--Joku on kuulemma ehdottanut isompaa rahaa sanottavan nimellä Parvi ja jakaisi sen sataan Poimuun, mutta peruu sen ehdotuksen, kun ruotsinkieliset puhuisivat Flockista ja Plockista ja tietysti naureskellen. Tämän mielestä kumminkin Suppu olisi nimistä paras ja pikkuraha voisi olla vaikka Tenka.

--On täällä vielä muuan pienipalkkainen virkamies, jonka mielestä hopearaha voisi olla Palkka ja pienet Palkan palaset olisivat Rusinoita, kun nykyisin työmiehen päiväpalkka on tuo 25 kopeekkaa. 

--Jokohan ne ovat päässeet siitä nimestä sopimukseen?

--En usko, että se kovin helposti käy, kun ehdotuksia on niin kovin monta. Riittää taas riideltävää neuvoskunnalle.

--Kyllä minun korvaani tuo Suomen Suppu melkein mieleisimmältä kuuluisi.

--Mutta Omena ja Pähkinä kuulostaisivat herkullisilta. Miten niitä sitten ulkomaat arvostaisivat?

-- Turhapa meidän on tässä kievarin pöydässä tästäkään asiasta päättää. Luulenpa, että sivistyneistö ei juuri suomenkieltä päätöksessään arvosta. Pokkaavat Euroopan Germaaneihin päin ja ottavat nimeksi Markan.

--Kunhan edes sille pienelle saataisiin suomalaisempi Penni nimekseen.

--Olisihan tuo kohtuullista.