NURINKURISTA

Moniaita seikkailukertomuksia ja elokuviakin on kehitelty avaruusmatkoista ja vieraiden kulttuurien kohtaamisista ja jopa hyökkäyksistä vähäiselle pallerollemme. Kovin vähän ne vieraat meistä eroavat niissä tarinoissa. Ainut on, että avaruusalukset ovat valtavan kokoisia ja niihin mahtuu kokonaisia armeijoita. Täydestäkö nekin tarinat olisi otettava?

Vaikka jossakin avaruuden kolkassa yllättäin kehittyisikin jonkinlaista elämää ei sen tarvitse olla millään ihmisen ominaisuudella varustettua. Saati sillä, mitä me ylpeästi kutsumme ihmisen älyksi huomaamatta, että kusiaisen äly riittää kusiaisen suvun elämiseen.

Jos nyt sitten jossakin kolkassa olisikin kehittynyt älyä, niin tarvitseeko sen olla yhtä harhaista kuin ihmispololla. Mehän kuvittelemme avaruuden valloittamisen tarvitsevan ihmisälyn ohjausta ja törmäämme tarvittavaan valtavaan ravintojärjestelmään. Kuitenkin jopa Marsiin on lähetetty robotteja tutkimaan, mutta sillä tarkoituksella, että mahtaisiko siellä tarvita ihmiskuntaa.,

Tuossa robottipuuhastelussa on sentään päästy valtavan kokoisista energiasyöpöistä yhä pienempiin teholaitteisiin ja tietokoneetkin ovat tehon kasvaessa samalla muuttu-neet huoneenkokoisista nappikokoon. Voisi oikeastaan kuvitella, että jossakin on ollut sen verran älytöntä touhua, että on asuinsijat käyneet ahtaiksi ja pantu käyntiin avaruuden valloituspuuhat. Jos niillä on älyä kehittynyt kuitenkin enemmän kuin ihmisilläå, niin eiväthän ne tiedustelumatkoille niitä mielettömänkokoisia avaruusaluksia ole varustelleet, vaan jotakin hyvin pieniä aivan pikkuruisia ”nanobotteja” varten. Niin pieniä, että niitä kuljettamaan riittää avaruudessa joka puolella keikkuvat aallot. (valo, radio, ääni, röntgen ym). Ei sinä silloin tarvitsisi tuhlata oman maailman rajallisia energiavaroja kyseenalaisiin tuloksiin päättyviin tutkimuksiin.

Nanobotit voi ohjelmoida ”sosiaalisiksi”, että ne voivat toimia yhdessä ja kehittää uusia botteja ja kommunikoida valon nopeudella, että viestit löydöistä ehtisivät kotiplaneetalle muutamassa vuosituhannessa. 

Näitä tutkijoitahan tietenkin voi täälläkin olla huomaamattomasti.

IHMISEN KUVITELMIA

Jostakin peräti omahyväisestä syystä ihmiset kuvittelevat maailmankaikkeuden tarkoituksena olevan älyn kehittämisen ja levittämisen.
Tosiasiassa äly tai edes elämä ei ole vähäisessäkään arvossa maailmankaikkeudessa.

1753 Paltamossa kastettuja

Syntynyt          kastettu    kylä              isä                              äiti                                lapsi

6.1.1753        8.1.1753  Melalax        Maths Carialainen        Marg. Keinätär            Simon

18.12.1752  10.1.1753   Joensu         Matts Rimbiläinen        Carin Kerätär              Marg.

28.12.1752  11.1.1753   Återma        Lars Hyryläinen           Carin Terfwo               Elisab.

12.1.1753    12.1.1753   Paldamo      Olof Seppänen            Elin Andicatr                Olof

31.12.1752  14.1.1753   Näljängä      Maths Seppänen         Car. Tårfwetar             Matthias

28.12.1752  17.1.1753   Weneheitto   Anders Pickarainen    Cicilia Tolvatar             Susanna

6.1.1753      17.1.1753   Weneheitto   Isaac Lämsä              Anna Pickaratar            Canutus

12.1.1753    17.1.1753   Coutaniemi   And. Oikarinen          Brita Rusatar                 Anna

24.12.1752  18.1.1753   Käkilax         Jöran Terwonen        Lisa Suorsatar               Elisabeth

30.12.1752  18.1.1753   Käkilax         Simon Huofwinen      Carin Leinotar              Johannes

24.12.1752  18.1.1753   Suomussalmi Thomas Hulckonen    Brita Tårmua                Ingeborg

11.1.1753    19.1.1753   Törmämäki    Hind Carhu  Gertrud Leinotar                       Anna

15.1.1753    19.1.1753   Wuocki         Henrick Heickinen     El. Heikitär                  Cathar.

15.1.1753    19.1.1753   Wuocki         Henrick Heickinen     El. Heikitär                  Margar.tw.

1.1.1753      19.1.1753   Saaresmäki   Matts Cuckoinen       Carin Halotar               Mathias

9.1.1753      20.1.1753   Wuottolax     Erick Condio            Malin Arbelia               Cathar.

9.12.1752    20.1.1753   Kerälä          Olof Keränen            Chirst. Wäyrytär          Walborg (n.d. 10/12)

4.1.1753      20.1.1753   Kerälä           Lars Turpeinen         El. Wäyrytär                 Andreas

25.12.1752  21.1.1753   Hyrynsalmi    Pehr Kardinen          Carin Kempatar            Cathar.

6.1.1753      21.1.1753   Mainua          Eskell Hatuinen        Carin Cotilatar               Johanes

14.1.1753   21.1.1753   Hyrynsalmi     Bertil Kemppanen    Marg. Kempatar            Margar.

13.1.1753  22.1.1753   Ristijärwi       Henrick Kåskelo   Juliana Oikaritar        Andreas

3.1.1753    22.1.1753   Ristijärwi         Påhl Härkönen         Carin Tålotar                 Lucia

12.1.1753  23.1.1753   Urala               Lars Moilanen         Marg. Curetar               Anna

19.1.1753  23.1.1753   Kiehimänsu     Johan Härkönen       Elin Mäkärätr                Elin

8.1.1753    31.1.1753   Åtterma          Jöran Keckonen       Walb. Tauriatar            Anna

22.1.1753     6.2.1753  Ristijärvi          Olof Mickonen         Elin Mustotar               Johannes

28.1.1753     8.2.1753  Melalax           Lars Oicarinen          Helga Moilatar             Cathar.

6.2.1753       8.2.1753  Melalax           Joh. Rusanen            Walb. Moilatar             Margar.

2.2.1753       9.2.1753  Urala               Anders Jokelainen    Marg. Pykötär              Andreas

18.1.1753  10.2.1753   Törmämäki      Lars Moilanen          Elin Kerätär                  Anna

30.1.1753  10.2.1753   Salmis             And. Heickinen         Marg. Couckaritar        Michael

9.2.1753    11.2.1753   Salmis             Matts Kähkönen       Marg. Näyhätär            Ericus

9.2.1753    12.2.1753   Puolango         Lars Wäisänen          Anna Moilatr                Martinus

28.1.1753  13.2.1753   Auho              Anders Hildunen        Ana Tormuatar             Anna

23.1.1753  13.2.1753   Auho              Joh. Sutinen               Anna Heikitär               Isaacus

6.2.1753    13.2.1753   Auho              Elias Hildunen            Anna Moilatar              Laurentius

27.1.1753  13.2.1753   Mieslax          Maths Sifwonen         Carin Caipatr                Michael

4.2.1753    14.2.1753   Hyrynsalmi     Matts Heickinen         Britha Kempatar           Brigitta

4.2.1753    14.2.1753   Hyrynsalmi     Matts Heickinen         Britha Kempatar           Olaus, gem

30.1.1753 15.2.1753   Näljängä          Lars Seppänen          Ana Heikitär                  Margar.

5.2.1753   16.2.1753   Pesiä               Gl. Joh. Seppänen      Walb. Laurotar             Cathar.

28.1.1753 17.2.1753   Rönnynniemi    Samuel Jundunen       Dorothea Luucotar        Petrus

26.1.1753 17.2.1753   Keinälänniemi  And. Parckinen          Marg. Keinätär             Magdal.

19.1.1753 17.2.1753   Keinälänniemi  Simon Moilanen         Carin Tauriatar             Cathar.

9.2.1753      2.3.1753  Wuocki            Joh. Matero                Elin Heikitär                 Cathar.

24.1.1753    2.3.1753  Wuocki            Olof Heltunen              Ana Pykötär                Elin

3.2.1753      2.3.1753  Wuocki            Olof Kempainen          Anna Heikitär               Margar.

2.3.1753      6.3.1753  Mieslax            Gustaf. Kärkäinen        Ana Mötötär                 Petrus

1.2.1753      6.3.1753  Mieslax             Sold. And. Keckonen  Elin Kerätär                  Hindricus

15.2.1753    6.3.1753  Lehtowara        Andes Carjalainen        Carin Canatr                 Brigitta

4.3.1753      8.3.1753  Wuottolax        Giöran Wallius              Gertr. Heikitr                Giöran

6.2.1753      9.3.1753  Wenetheitto      Michel Lämsä              Maria Asicatar               Paulus

3.3.1753    10.3.1753   Käkilax           Johan Halonen              Marg. Hataja                 Elisabeth

4.3.1753    11.3.1753   Melalax           Johan Leinonen             Marg. Caipatar             Johannes

28.1.1753  13.3.1753   Jalanga            Giöran Terwonen          Lisa Nyätär                   Elisabeth

17.3.1753  18.3.1753   Paldamo          Mårten Hurskainen       Carin Terfwotar             Michael

22.3.1753  25.3.1753   Paldaniemi       Casper Wäisänen         Carin Pykötär                Samuel

23.3.1753  25.3.1753   Paldaniemi       Matts Tolonen              Carin Carpitar               Mathias

19.3.1753  27.3.1753   Melalax            David Moilanen           Marg. Sepätär               Brigitta

18.3.1753  28.3.1753   Ristijärwi          Henr. Rahicainen          Malin Carpitar               Joseph

17.1.1753  29.3.1753   Törmämäki       Lars Heickinen             Marg. Terwotar             Cnut

5.2.1753    29.3.1753   Törmämäki       And. Cotilainen            Elin Asicatar                  Catharina

7.3.1753    30.3.1753   Salmis               Maths Hyttinen            Chirst. Wäyrytr              Elin

15.3.1753  30.3.1753   Åtterma             Johan Kouckari           Carin Måilatar               Anna

  

1.4.1753      1.4.1753  Wenetheitto   Henrick Couckari             Walb. Lämsätär             Cathar.

21.3.1753    1.4.1753  Törmämäki    Joh. Wäyrynen                 Walb. Kempatar            Johanes

26.3.1753    3.4.1753  Saresmäki     Eskel Pellikainen               Cicilia Parratar               Anna

27.3.1753    3.4.1753  Näljängä        And. Seppänen                 Walb. Sepätär                Elin

6.3.1753      4.4.1753  Pesiä              Maths Luckonen               Marg. Mäkelätr              Paulus

28.3.1753    6.4.1753  Ruhtinans.      Johan Wäisänen                 Marg. Lasatar                Brigitta

28.3.1753    6.4.1753  Ruhtinans.       Jacob Jundunen                Carin Raappana              Brigitta

3.3.1753      6.4.1753  Hossa             Thomas Lasanen               Walb. Tauriatr                Helena

19.3.1753    6.4.1753  Ruhtinansalmi  Jacob Moilanen                Carin Wäisätr                 Catharina

18.3.1753    7.4.1753  Suomussalmi   Maths Wäyrynen              Marg. Moilatr                 Margetha

1.4.1753      7.4.1753  Wenetheitto     Henrick Carialainen          Walb. Huofwitar             Henric

8.4.1753      8.4.1753  Peranga            oh. Räisänen                    Britha Keinätär               Elin

20.3.1753    8.4.1753  Wuocki            Henr. Cowalainen            Chirst. Haweritar            Petrus

4.4.1753      8.4.1753  Wuocki            Olof Heickinen                Marg. Carditar                Lars

26.3.1753    8.4.1753  Suomussalmi     Per Jundunen                  Carin Wäisätär                Cathar.

26.3.1753  10.4.1753   Hyrynsalmi       Johan Heickinen             Marg. Junutar                  Elin

19.3.1753  11.4.1753   Hyrynsalmi        Erick Heickinen            Juliana Kempatar             Bertil (n.d. 21/3)

9.3.1753    11.4.1753   Ristijärwi          Per Mickonen                Anna Kempatar              Johan

10.4.1753  11.4.1753   Ristijärwi          Grels Mickonen             Carin Tolotar                   Margetha

8.4.1753    11.4.1753   Ristijärwi          Per Tolonen                   Carin Heikitär                  Walborg

11.3.1753  12.4.1753   Ristijärwi         Lars Säckinen                 Carin Junutar                    Maria

1.4.1753    12.4.1753   Ristijärwi         Olof Mickonen                Marg. Pickaratr               Olov

8.3.1753    12.4.1753   Ristijärwi         Eskel Kemppanen           Marg. Säkitär                  Carin

23.3.1753  12.4.1753   Mieslax           Johan Terwonen              Susna Härmätr                Chirstin

9.4.1753    15.4.1753   Kiehimänsu     Påhl Leinonen                  Anna Moilatar                 Cathar.

16.4.1753  20.4.1753   Wuottolax        Mårten Hurskainen          Ana Leinotar                   Elin

11.4.1753  21.4.1753   Wenetheitto     Joh. Keckonen                 Marg. Colematar            Marg.

10.4.1753  21.4.1753   Ristijärvi           Johan Heickinen              Carin Rahicatar               Henric

18.4.1753  21.4.1753   Ura                  Maths Reinicka           Helena Piiratar             Matthias

10.4.1753  21.4.1753   Kiwes              Casper Leinonen             Chirst. Ketutar                Casparus

9.4.1753    22.4.1753   Wenetheitto      Pehr Corhonen               Lisa Huofwitar                 Petrus

28.4.1753 30.4.1753   Salmijärvi           Lars Ahonen                  Octavia  Saufwotar          Johannes (oä.)

2.5.1753      20.5.1753   Melalax            Jacob Rusanen               Anna Lämsätär                Anders

21.5.1753    22.5.1753   Paldaniemi        And. Sirfwiö                  Anna Leinotar                  Johannes

29.4.1753    27.5.1753   Urala                Pehr Wäisänen               Anna Oicaritar                 Cathar.

23.5.1753    28.5.1753   Törmämäki       Anders Carhu                 Elin Oikaritar                   Margar.

25.4.1753    29.5.1753   Salmis              Joh. Wäyrynen                Marg. Moilatar                Cathar.

23.4.1753    29.5.1753   Salmis               Mårten Huofwinen          Marg. Hillutar                 Maria

20.4.1753    29.5.1753   Salmis               Lars Wäisänen                Elin Reinicatar                 Elin

30.5.1753    30.5.1753   Auho                Matts Hildunen                Marg. Kähötär                Anna

23.4.1753    30.5.1753   Wuottolax         Michel Hataja                 Maria Lämsätr                 Abram

20.4.1753    30.5.1753   Wuottolax         Johan Carjalainen            Marg. Terwotr                Ingeborg

3.5.1753      30.5.1753   Ristijärwi           Lars Heickinen                Marg. Tolotar                 Marg.

23.11.1753  30.5.1753   Käkilax             Isack Suorsa                   Walb. Lämsätr                Dorothea

7.5.1753      30.5.1753   Sahlo                Mickel Hataja                  Helga Rusatr                  Margeta

28.5.1753     1.6.1753  Wenetheitto       Thomas Carppinen             Brita Häkitär               Abrah.

27.4.1753     1.6.1753  Wenetheitto       Erick Suorsa                       Lisa Mustotar             Elisab.

25.4.1753     1.6.1753  Wenetheitto       Henrick Kemppainen           Lisa Pulkitar              Henric

21.5.1753     1.6.1753  Auho                 Olof Carppinen                   Walb. Caniatar           Laurent.

22.5.1753     7.6.1753  Kiwes                Abram Kåfwalainen            Walb. Lämsätär         Abraham

6.5.1753    10.6.1753   Wuocki              Olof Kempainen                 Carin Pääkötär          Olaus

19.5.1753  11.6.1753   Kerälä               And. Luuckoinen                 Carin Hillutar             Andreas

11.4.1753  11.6.1753   Kerälä               Pehr Wäyrynen                   Chirst. Moilatar          Petrus

5.6.1753    11.6.1753   Salmijärvi           Henrick Cakinen                Anna Suorsa               Chirstin

12.6.1753  13.6.1753   Paldamo             Per Carjalainen                  Ana Terfwotar            Walborg

1.6.1753    14.6.1753   Joensuu              Påhl Härkönen                    Elin Micotar              Hindricus

29.5.1753  16.6.1753   Törmämäki         Henr. Keckonen                Anna Jokelatr             Carin

4.6.1753    18.6.1753   Levämäki           Jacob Moilanen                  Walb. Sepätr             Walborg

6.6.1753    23.6.1753   Keinäläniemi       Abram Tauriainen              Carin Kukotr              Olov

6.6.1753    26.6.1753   Wuottolax          Olof Caipainen                  Ana Pöllätär                Johannes

19.6.1753 28.6.1753    Kerälä               Johan Keränen                    Ingeb. Rompatr          Mathias

21.6.1753 28.6.1753    Kerälä               Henr. Hildunen                    Marg. Heikitär           Walborg

25.6.1753 29.6.1753    Melalax              Lars Måilanen                     Marg. Leinotar          Marg.

24.6.1753 29.6.1753    Weneheitto         And. Lämsä                       Carin Terfwotar          Elisabeth

20.6.1753 30.6.1753    Ristijärwi            Maths Carppinen                Elin Corhotar             Mathias

9.7.1753   11.7.1753   Paldamo          Mag. Isaac Fortelius              Elisab. Grön                Elisab. Margar.

14.7.1753 15.7.1753   Sahlo               Johan Carppinen                   Lisa Säkitär                 Brigitta

24.6.1753 15.7.1753   Törmämäki      Erick Oicarinen                     Marg. Wäisätär           Olaus

15.7.1753 22.7.1753   Mieslax            Erick Carjalainen                  Marg. Heikitär       Ericus, und.ägt.löfte

14.7.1753 3.8.1753     Saresmäki        Pål Pussinen                          Chirstin Nissitär            Cathar.

13.7.1753 4.8.1753     Käkilax            Giöran Terwonen                  Walb. Suorsa            Anna (n.d. 14/7)

28.7.1753 4.8.1753     Käkilax            Joh. Pussinen                         Walb. Leinotar             Abram

25.7.1753   4.8.1753  Kiehimänsu        Lars Mustonen                      Elin Nojotar                 Johannes

31.6.1753 5.8.1753     Käkilax             Maths Carppinen                 Walb. Kempatar           Lars

4.8.1753   11.8.1753   Ura                   Henrick Näyhä                    Marg. Måilatar              Walborg

13.8.1753 15.8.1753   Jormua              Jacob Måilanen                   Carin Kempatar            Eschil

9.7.1753   23.8.1753   Ristijärvi            Maths Heickinen                 Marg. Säkitär        Walborg (n.d. 15/7)

11.8.1753 23.8.1753   Weneheitto        Erick Leiwiskä                    Lisa Terfwotar               Georgius

8.8.1753   24.8.1753   Ura                   Lars Heickinen                    Chirstin Terfwotar          Marg.

23.8.1753 26.8.1753   Salmijärwi         Matths Pijrainen                  Carin Cakitar                 Samuel

12.8.1753 23.8.1753   Melalax            Joh. Leinonen                      Gertr. Rusatar                 Giöran

9.8.1753   23.8.1753   Kiwes               Joh. Leinonen                     Carin Carhutar                Michael

4.8.1753   23.8.1753   Kiehimänsu      Samuel Carppinen                Carin Moilatar                Johan

22.8.1753 2.9.1753     Kiwes               Pål Leinonen                       Anna Wallat.                   Johan

23.8.1753 7.9.1753     Urala                Anders Rusanen                   Carin Jokelatar               Hindrich

30.8.1753 9.9.1753    Säresniemi         Henr. Huowinen                   Beata Terwotr                Magnus

23.8.1753 10.9.1753  Puolango           And. Heickinen                    Agne Tijckajatar             Laurentius

23.7.1753 10.9.1753   Puolango           Pehr Kähkönen                   Carin Moilatar                Cathar.

30.6.1753 11.9.1753   Auho                 Pehr Kinnunen                    Anna Hillutar                   Laurent.

30.8.1753 12.9.1753   Mainua              Maths Siira                         Anna Mustotr                 Anna

11.7.1753 17.9.1753   Suolijerfwi          Matts Seppänen                 Carin Kinutar                  Ericus

18.8.1753 17.9.1753   Suomussalmi       And. Keränen                    Marg. Kerätär               Thomas

6.8.1753   17.9.1753   Suomussalmi       Hind. Jundunen                  Chirst. Cowalatar           Hinricus

18.8.1753 17.9.1753   Suomussalmi      Abrah. Carfwonen              Anna Tijckajatr              Abraham

31.7.1753 20.9.1753   Moisiovaara        Joh. Toifwanen                  Walb. Heikitär               Anna

16.7.1753 21.9.1753   Kerälä                Olof Keränen                    Ana Haapalatr                Olaus

4.7.1753   21.9.1753   Kerälä                Lars Jundunen                    Malin Kinutar                 Johannes

29.8.1753 23.9.1753   Ristijärvi             Påhl Mickonen                  Lisa Moilatar                   Paulus

25.8.1753 24.9.1753   Mieslax              Simon Härmä                    Marg. Corhotar               Susanna

24.9.1753 29.9.1753   Wuottolax          Thomas Rimbiläinen           Lisa Leinotar                  Cathar.

23.9.1753      2.10.1753  Käkilax           Gustaf Haloinen                Carin Pijpotar                  Britha

21.8.1753      2.10.1753  Saresmäki       Lars Huckanen                 Carin Heiskatar               Anna

2.10.1753    13.10.1753  Mieslax           Stephan Sylvester             Carin Tolcatar                 Ulricus

13.10.1753  14.10.1753  Paldaniemi       Per Mulari                        Carin Hurskatr                Petrus

28.10.1753  15.10.1753  Ristijärvi       Thom. Tolonen               Carin Kerätär                Eschil

15.10.1753  16.10.1753  Salmijärwi       Niels Kilpeläinen              Anna Rusatar                   Henricus

8.10.1753    20.10.1753  Mieslax           Anders Waldainen            Walb. Rimitr                   Anna

17.10.1753  21.10.1753  Paldaniemi       Länsm. Casp. Cajanus     Marg. Backm.            Alexand. Magnus

14.10.1753  21.10.1753  Melalax           Maths Rusanen                 Elin Rusatr                       Johan

15.10.1753  2.11.1753    Melalax            Pål Leinonen                    Maria Micotar                 Carin

25.11.1753  25.11.1753  Melalax            Sold. Joh. Terfwo             El. Tåpitar                       Cathar.

26.11.1753    8.12.1753 Mieslax           Johan Mickonen                 Elin Rusatr                      Johan

14.11.1753    8.12.1753 Sahlo              And. Carppinen                  Carin Nyätär                   Mathias

28.9.1753    16.12.1753 Törmämäki     Olof Heickinen                   Carin Rusatar                   Anna

6.10.1753    16.12.1753 Törmämäki     Maths Keckonen                Marg. Carpit.                   Lisa

16.12.1753  16.12.1753 Salmijärwi      Anders Kurkinen                 Marg. Mustotar               Johanes

21.10.1753  16.12.1753 Törmämäki    Henr. Reinicka               Anna Micotar                 Susanna

22.10.1753  17.12.1753 Weneheitto      Påhl Jöransson Asicainen   Sus. Lämsätär                  Britha

3.12.1753    17.12.1753 Salmis             Henr. Näyhä                      Carin Leinotar                  Ericus

1.11.1753    18.12.1753 Puolango         Per Näyhä                         Carin Moilatar                  Lars

18.9.1753    18.12.1753 Puolango        Abr. Carwonen                   Walb. Torwetar               Walb.

18.9.1753    18.12.1753 Otterma          Lars Hyryläinen                  Brita Moilatr                    Marg.

7.10.1753    19.12.1753 Lehtowaara     Lars Tuofwinen                  Carin Rongatar                Andreas

12.12.1753  19.12.1753 Auhoby           And. Hildunen                    Elin Wäisätär                  Mathias

17.11.1753  19.12.1753 Lehtowaara     Staffan Haataja                  Marg. Pykötär                Stephan.

20.12.1753  20.12.1753 Wuottolax       Matts Carjalainen              Anna Terfwotar                Ingeb.

8.11.1753    21.12.1753 Näljängä         Simon Moilanen                 Marg. Moilatr                  Anna

25.11.1753  21.12.1753 Näljängä          Jacob Moilanen                Chirst. Sutitar                    Lars

29.9.1753    21.12.1753 Näljängä          Olof Jundunen                  Anna Heikitär               Brita (n.d. 30/9)

22.10.1753  22.12.1753  Jalanga           Staffan Leinonen               Anna Carjal.                     Marg.

30.11.1753  23.12.1753 Käkilax            Abr. Hapalainen               Lisa Carpitar                    Johannes

28.10.1753  23.12.1753 Keinälänniemi   Thomas Moilanen             Walb. Kempatar              Simon

24.11.1753  23.12.1753 Rönnyniemi      Maths Jundunen               Marg. Sepätär                  Marg.

28.11.1753  23.12.1753 Ruhtinansalmi    Lars Seppänen                Chirstin Junnutar              Carin

20.12.1753  24.12.1753 Sahlo               Hind. Rusanen                 Anna Terwotar                 Britha

25.10.1753  24.12.1753 Sääräsniemi     Joh. Leiwiskä                   Ana Lämsätär                  Ericus

18.12.1753  24.12.1753 Sääräsniemi     And. Carppinen                Lisa Wäisätär                  Hindricus

3.12.1753    24.12.1753 Kiwesby          Anders Leinonen              Maria Härötär                 Anna

10.12.1753  24.12.1753 Mieslax            Michel Heickinen             Marg. Hurskatar             Cathar.

11.12.1753  25.12.1753 Hyrylänmäki ?  And. Pickarainen             Carin Pickar.r                  Simon

10.12.1753  25.12.1753 Kiehimänsu      Olof Kemppanen             Lisa Oikaritar                  Andreas

19.10.1753  25.12.1753 Weneheitto      Sigfred Suutari                 Carin Colematar             Sigfridus

30.10.1753  25.12.1753 Weneheitto      Joseph Carjalainen          Anna Huofwitar                Magnus

4.12.1753    25.12.1753 Weneheitto      Joh. Lämsä                      Marg. Hapalatar             Elisabeth

7.12.1753    25.12.1753 Weneheitto      Erick Pickarainen             Ana Hywötär                 Paulus

10.10.1753  25.12.1753 Wuocki           Per Kinnunen                   Anna Pöllätr                   Ericus

7.11.1753    25.12.1753 Wuocki           Thomas Kemppanen        Marg. Kinnutar              Carin

12.12.1753  26.12.1753 Moisiovaara     Henr. Heickinen              Marg. Tiickajatr             Lars

21.12.1753  26.12.1753 Hyrynsalmi       Bertil Kemppanen           Brita Micotr                  Thomas

25.10.1753  27.12.1753 Ristijärwi          Bertil Pyckönen              Marg. Oikaritar             Adami

8.12.1753    27.12.1753 Ristijärwi          Niels Anttonen                Elin Oicaritar               Maria (n.d. 8/12) 

NIUATOPUTAPU JA SUURENSUURI PULMA

                 Niuatoputapun pulskalla päälliköllä oli valtavan suuri pulma ratkaistavana, sillä itse Tongan kuningas, Taupo a´hau Tapou IV, oli tulossa tarkastamaan hänen pientä saartansa. Mikä ihme lienee saanut pari sataa kiloa painavan kuningas "Tauputapun" lähtemään mukavasta palatsistaan Nukualofasta, pääkaupungistaan, tänne syrjäiselle saarelle. Olihan Tongan valtakunnassa 171 saarta ja melkein kaikki olivat Niuatoputapua suurempia. Tänne oli Tongan pääsaarelta merimatkaa puolentuhatta kilometriä. Mitä ihmettä kuningas halusi täällä nähdä. Koko saarella oli vain kolme kylää, joista suurin oli Hihifo, jossa päällikkö asui. Siellä asusti puolet saaren 1200-päisestä väestöstä. Pienemmät kylät olivat Vaipoa ja Falehau.

               

  Olihan saaren lounaisella rannalla vähäinen lentokenttä, mutta sen suurempi kiitorata oli vain 300 metriä pitkä ja pienempi vajaan 200 metriä. Lisäksi vasta oli sattunut aivan lentokentän lähellä merenpohjassa maanjäristys, joka oli saanut konevajan luhistumaan. Jotenkin pitäisi Tauputapulle saada viesti, ettei saarelle nyt juuri voi tulla kuin aivan pienellä lentokoneella eikä tietenkään se olisi kuninkaan arvolle sopivaista.

Mihin täällä arvokkaan vieraan majoittaisi? Hotelliinko turistien joukkoon vai pitäisikö luovuttaa oma huvilansa majesteetin käyttöön? Miten kuningas liikkuisi Niuatopu-tapussa? Saaren ainoa tie kiersi saaren melkein ympäri. Olihan se tietenkin kunnostettavissa ja kummassakin päässä oli kääntöpaikka, jossa auton saattaisi kääntää paluumatkalle. Tie kulki kaikkien kolmen kylän lävitse ja joka kylässä koko kansa saattaisi olla tiepuolessa vilkuttamassa saadessaan taatusti ainoan kerran elämässään kuningaskunnan itsevaltiaan. Tietysti pitäisi olla riittävän suuri avoauto, jossa kuningas istuisi seurueineen. Kuninkaanhan piti painonsa vuoksi pitää aina mukanaan kaikkein vahvimmat hovimiehensä tukemassa hänen askeliaan. Nekään eivät varmaan olleet mitään köykäisiä keijukaisia.

                 Entäs tarjottavat. Olihan tunnettu asia, että Tauputapulla oli niin valtava ruokahalu, että koko ajan piti olla hovirouvia tarjottimineen hänen ympärillään ja tarjottimilla mitä eksoottisempia suupaloja.

                 Kyllä tässä oli päälliköllä miettimistä ja sai siinä repiä kiharaista käkkäräpäätään. Eihän tämä onnistuisi millään. Jotenkin pitäisi se vierailu saada majesteettia loukkaamatta peruuntumaan. Voisiko laittaa viestin lentokentän tuhojen korjaamisen vaatimasta ajasta? 

Siihenhän voisi huveta vuosi tai kaksi ja kuningashan oli jo liki 90 vuotias. 

Voisi vaikka kuolla ennen tänne ehtimistä. 

SOHVAPERUNALAKI

Niin se on sitten meillä tulossa voimaan 2013 alusta alkaen ”sohvaperunalaki”, joka muuttaa veroluontoiseksi maksuksi entisen TV-luvan.

Kyllähän sitä on sitten töllötettävä sohvannurkasta kiinnosti taikka ei, kun siitä kerran jokaisen täytyy maksaa. Onhan se tehokas keino kansan muuttamisessa entistäkin passiivisemmaksi.

Jotenkin tulee mieleen 1859 asetettu ”Palowiina-asetus”, joka määräsi jokaisen vähäisenkin maatilkun haltijan maksamaan veroa viinanpoltosta keitti tai oli keittämättä. Rahvaan välttämättömäksi tarpeeksi katsottiin vuosittain jokaista miespuolista yli 15 vuotiasta kohti 6 kannua paloviinaa ja jokaista yli 15 vuotiasta naisenpuolta kohti kolme kannua ja siitä määrästä oli vero maksettava.

Sillä tavalla tietenkin valtion kassaa saatiin paikattua ja lisätuloja tuli myös tarkastuksista, sillä rahvaalla ei saanut olla hallussaan kuin enintään kahden vuoden tarpeeksi paloviinaa. Pakkohan se sitten oli ainakin se yli menevä osa juoda pois, kun myydäkään ei saanut kuin ne, joilla poltto-oikeus oli. Tietenkin virallisilla kauppiailla ja kievareilla sai olla välttämättömiin tarpeisiin riittävästi myytävää.

Kunhan tässä sohvaperunoina tylsistytään, niin tottahan sitä ”töllöveroa” voidaan sitten nostaa ”tarpeen” mukaan vuosittain ja sehän tiedetään, että tarpeita aina riittää.

Kuolema

Kun kuusi vuotta nuorempi serkku kuolee yllättäin, panee se miettimään muittenkin läheisten kuolemisia ja mikseipä vielä edessä olevaa omaakin lähtöä.

Onneksi Samppa ei joutunut kitumaan kauan, vaikka loppuajan tuskat olivat varmasti riittävän kovat.

Tästä omasta sukupolvesta on sukua kuollut kuitenkin vasta  kolme ja seuraavasta polvesta kaksi. Edellinen polvi onkin sitten poistunut jo melkein kokonaan. Isä ja hänen kolme serkkuaan  elävät korkeassa iässä ja viimeinen enon vaimo elää myös.

Toivottavasti nämä saavat elää vielä pitkään kohtuullisen kivuttomina.

En minä kuolemaani pelkää. Se tulee aikanaan, mutta kipujen kärsiminen ei enää houkuta.

Isän äiti eli 97 vuotiaaksi, mutta muut siinä polvessa kuolivat muuten normien mukaisessa iässä ja normaalisti, paitsi toinen isoisä, joka ammuttiin Neuvostoliitossa vakoojana vuotta ennn syntymääni. 

Äidillä puhkesi Alzheimerin tauti heti hänen jäätyään eläkkeelle, mutta ensimmäiset viisi vuotta luultiin hänen pelleilevän, niin kuin hän oli pelleillyt ja pitänyt hilpeää mieltä kaiken ikänsä. Loppuaika meni sitten sairaalassa vielä viisi vuotta hitaassa rappeutumisessa kunnes keuhkokuume teki lopun vahvasta sydämestä.

Meidän polvemme on lähtövuorossa jo aivan jonon keulilla.

Näinhän meitä nyljetään

Vattenfall myi jollekin salaperäiselle LNI:lle sähkönsiirtoverkkonsa ja siirti "toiselle" kiusallisen siirtohinnan noston. Kuinka suuri lienee "entisen" omistajan osuus uudesta siirtäjästä?

"Suomalaiset paikkakunnat."

 (kirjoitus "Otawassa" 150 vuotta sitten.)

Nykyaikana se näyttää tulleen tavalliseksi, puhella suomalaisista paikkakunnista, nimittäin, saada niihin pappia, tuomaria ja muita virkamiehiä suomen kieltä taitavia. Tämä on yksi meidän ruotsikkojen hyväilty lausetapa tahi puheen parsi, joka heistä vissisti kuuluu hyvin ylpeälle. Siinä ruotsalaisessa Suomessa on muka heidän mielestään suomalaisiakin paikkakuntia, joissa kansa on umpisuomalainen.

 Katsokaamme miten sen asian laita on.

Suomenmaan koko laveus on 3298 Suomen peninkulman alaa. Tästä laveudesta on Ahvenanmaan saaristo, kapea juova Uudenmaan ja toinen Vaasan läänin rantamaalla sekä Turun läänin pienemmät saaret enimmäksi osaksi ruotsalaisten asukasten hallussa. Nämä näin siellä täällä hajotetut paikkakunnat ovat laveudelta yhteensä  noin 100 peninkulman ala. Mutta ne eivät ole missään niin suuressa ava-ruudessa, että koko kihlakunta, tuskin koko pitäjä olisi puhdas ruotsalainen, muualla kuin Ahvenansaarissa. Tämän viimeisen erotettua, sentähden mitään paikkakuntaa Suomessa ei ole, jossa tuomari ja pappi ei tarvitse taitaa suomen kieltä. Ainoastaan sadan peninkulman alalla he tarvitsevat ymmärtää suomenkielen sivussa myös ruotsia. Se tahtoo sanoa noin 1/33:nella osalla koko Suomen laveudesta. Suomessa löytyy yhteensä 48 kihlakuntaa ja noin 700 pappisvirkaa kolmessa sadassa pitäjässä. Sentähden voidaan lukea enimmäkseen 6 kihlakunnan tuomaria ja noin 70 pappia, jotka tarvitsevat taitaa ruotsinkieltä suomenkielen rinnalla.

Se on sitten näiden tähden, kun kaikki virkamiehet pitää tulla ruotsalaisiksi, kun meidän ruotsalaisten sanomain toimittajat alentuvat puhumaan "suomalaisista paikkakunnista." Kun 32/33 osaa Suomenmaan alasta on suomalaisia asukkaita, kun 7/8 osaa Suomen tuomareista ei tarvitsisi muuta kuin Suomen kieltä käyttää oikeusistuimessaan, kun 9/10 osaa Suomen papeista ei tarvitse virkansa toimessa kuin suomea, ja 1/8 tuomareista, 1/10 papeista ja samaten muista virkamiehistä virkansa toimessa, suomen kielen rinnalla tarvitsee osata myös ruotsia, niin se kuuluu sangen kummalliselta että voidaan julkisesti puhua ”suomalaisista paikkakunnista," suomenkieltä puhuvista talonpojista, silloin, kun puhe oikeastaan on Suomesta, Suomen kansasta ja Suomen kansan oikeuksista. Se kuuluu yhtäläiselle kun jos Napoleon III:s rupeaisi puhelemaan "franskalaisista paikkakunnista" franskassa, tahi venäläiset "venäläisistä paikkakunnista" saksalaisten asukasten rinnalla, joita on moniaassa paikassa Franskassa sekä Venäjän maakunnissa.

Se on tästä myös selvä, että kaikki puhe Suomen kansan monikielisyydestä on otettu tuulesta. Se ei ole vielä monikielisyys että ruotsin valloitus pakotti suomalaiset hakemaan sivistystä vieraalla kielellä, jolla kansassa ei ole juurta, mutta jota vielä ei ole voinut poistettaa. Se todistaa vain sitä turmellusta, jota sellainen väkivalta vaikuttaa vielä silloinkin, kun se jo on ammoin lakannut.

Ruotsin kielellä Suomessa ei ole kuin vale-elämä pidätetty epäluontoisimmalla laitoksella. Ensimmäinen oikeus, tunnustettu Suomenkielelle on ensimmäinen ja peruuttamaton tuomio ruotsin kielen häviämiselle Suomesta. Se ei ole muu kuin tämä nähtävä totuus joka ruotsin kielen hyväilijöitä pelottaa, myönnyttäessä ja tunnustaessa vähintäkään oikeutta kansan kielelle. Se on ruotsin kielen juurettomuus, joka sen tekee mahdottomaksi elämään kansankielen rinnalla, niin pian kuin oikeudet molemmilla ovat yhtäläiset.

— Sentähden se on vielä parasta meidän ruotsikkojen puhella vain "suomalaisista paikkakunnista", ja sentähden se on parasta aina edelleen sanoa: odottakaa vielä 50, 100 ja150vuotta.

— Se on jumalattoman kuoleman syntisin toivo: ei nyt vielä olisi aika — jos vielä moniatkaan vuosi — moniat puolisataa vain! Ihan samanlainen toivo oli puoli sataa vuotta tätä ennen, ja meillä on kaikki syyt uskoa että jos muutos ei sitä ennen tule toimeen, se on vielä yhden ja useamman puolen sadan vuoden perästä sama puolen sadan vuoden toivo, joka tavallisessa puheessa ei ole muu kuin: ei nyt vielä, vaan huomena.-

Ei taida sekään aika riittää....

Harhautusta

Intetään tuolla Arkkadianmäellä siitä vaatiiko laki, Dragsvikin säilymisen.


 Vaati taikka ei. 


Se ei ole oleellinen asia tässä kysymyksessä. 


Sillä vain peitellään kysymys siitä valehteliko Wallin vai ei.


 Sen pitää olla käsittelyssä.

Mitä tulinkaan sanoneeksi eutanasiasta?

Kalevakin jo lainasi Aamulehteä

Aamulehti: Suurin osa kannattaa armokuolemaa.

Kyllä me yli-ikäiset rasitteet  jo joudetaan pois. Enää tarvitaan vain taho, joka määrittelee parantumattomat sairaudet.

EUTANASIAA

Kuinka ollakkaan? Melkeinpä samoihin aikoihin pelotellaan huoltosuhteen kääntymisestä aivan hullulle mallille eläkeläisten määrän lisääntyessä huolestuttavasti ja eutanasian hyväksymisestä. 

Lieneeköhän tässä valmistelussa hyväksyminen ensin toivottomasti sairaiden vanhusten  siirtämisestä lähes luonnomenetelmällä pois yhteiskuntaa rasittamasta ja sitten saman toiminnan laajentamisesta kaikkiin tuottavasta työstä pois jääviin? 

Jaajaa, Ens pyhänä ne sitte valittee naapurisa ihan uuen ajan. Puttiini on luvannu lopettaa talaviajan.

Varsin lähellä avaruusmittakaavassa...

Aivan tuossa 6,5 tuhannen valovuoden päässä. Siis kovin uhkaavan lähellä. Sielläpä istui muuan tiedemies planeettansa tehokkaimman kaukoputken ääressä ja tutkaili, josko muiltakin tähdiltä löytyisi sopiva planeetta, jolla olisi sivistynyttä väestöä. 


Yht´äkkiä hän hihkaisi innosta. 


Kaukoputkessa näkyi kaunis, sinivalkoinen planeetta, jolla oli aivan selvästi ilmakehä.


Nopeasti hän kävi suurentamaan kuvaa nähdäkseen yksityiskohtia. Eläviä olentoja siellä varmasti oli, mutta tehokaampi kaukoputki tarvittaisiin.


Tällaiseen löytöön sai tietenkin helposti varoja. Olihan löytö aivan ennenkuulumaton.


Kalliiksihan se tietenkin tuli, mutta lopulta pystyttiin seuraamaan tapahtumia sen löydetyn pallon pinnalla.


Laajoja meriä näkyi kuvassa ja reheviä maa-alueita, joilla vaelteli lukemattomia eri eläinlajeja. 


Sitten osui näköjenttään aivan selviä sivistyksen merkkejä. Rakennettuja asumuksia ja pieniä vesikulkuneuvoja, jotka kuljettivat raskaita lasteja pitkin virtaa. 


Mitä ihmettä ne kuljettivat?


Tarkennetaan...tarkennetaan.


Suuria kivenlohkareita kaukaisilta vuorilta. 


Kyllä siinä oli ihmettelemistä.


Kuva siirtyi alavirtaan ja nähtiin, että valtavat joukot planeetan asukkaita kiskoi niitä kiviä erämaahan ja kasasi niistä jotakin rakennelmaa, jossa ei näyttänyt olevan mitään järjellistä.


Tuonne ei ainakaan kannata ottaa mitään yhteyttä.


Siellä ei ole älyllistä elämää...

Ikuinen Hallitusmuoto Hölmölässä.

Hölmölän kyläkunta on merkillinen kansa. Se viisautensa ja neronsa suhteen eriskummanen kansa on tehnyt Hölmölän kylän kuuluisaksi maan ympäri. Niiden urhoollisuudesta, opista, elannosta ja tavoista on paljon ihmeellisiä kertomuksia. Niistä kaikista, mitä tämä kuuluisa kansa on jättänyt jälkeensä, on ihmiskunnalle paljon oppimista ja miettimistä, ken niitä käypi kohtiinsa ja aikaansa sovittamaan.

Kun Hölmölän kansan historia, niiden elanto ja tavat ovat täynnä merkillisyyttä ja opettavaista ihmiskunnalle hyväksi, niin ei liene niiden valtiollisetkaan seikat, eli oikeammin: niiden hallitusmuoto vähemmästä arvosta ja ilman hyödyttämään. Siksipä käyn niistä tässä sanan muutaman sanelemaan.

Hallitusmuotoa Hölmölässä kiitettiin ja ylistettiin onnellisimmaksi yltympäri maan. Hallituksen esimiehenä ja johtajana Hölmölässä oli siihen yhteisillä huudoilla valittu kylänvanhin. Neuvonantajiksi tälle valittiin kylän ymmärtävimpiä miehiä. Näiden kanssa sitten muut kylän miehet, milloin asiat ja tarpeet vaativat, kokoontuivat yksissä mielin keskustelemaan ja päättämään miten milloinkin laki oli laadittava sekä muut yhteiset ja kansalliset asiansa järjestettävät. Jos milloin oli veroja nostettava ja maksuja lisättävä kylään, silloin aina kylänmiehet kutsuttiin kokoon hallitusjäsenten kanssa yksissä päättämään ja miettimään mitä milloinkin oli tehtävä, mitä jätettävä sekä parannettava.

Tästä seurasi: että kaikki mitä maksuja tai veroja oli maksettavia ja suoritettavia, ne kaikki suoritettiin ja maksettiin yleensä tyytyväisesti ja rehellisesti, ilman että missään olisi vilppiä ja epäjärjestystä havaittu tai tapahtunut koko kylässä.

Yksi ei kadehtinut toistaan. Alhaisemmat kunnioittivat ylhäisempiä, ylhäisemmät taas antoivat arvon alhaisemmille. Kaikki tässä mainiossa kylässä, ilman mitään säädyn eli olennon erotusta, olivat kuin veljekset. Sanalla sanoin Hölmölänkylän hallitus oli viisain ja toimellisin kuin olla taisi ja koko kansan olo ja elanto vapain ja onnellisin kuin löytää voitiin.

Mutta "ei niin hyvää ettei pahaaki perästä," sanoo sananlasku ja näin se oli Hölmölässäkin. Täälläkin oli kylän hallinta ihmiskäsissä, joissa ei voitane mitään pysyväisyyttä toivoakaan sitä vähemmin sitä löytyä. Ihmisluonto, jossa aina löytynee hyvän rinnalla pahaaki siementä, ei voi kestää ettei siinä pahankin siemenen hedelmät pääsisi vallan päälle. Niinpä ei Hölmölän hallituskaan ollut näistä rikkaruohoista puhtaana. Sen toimellisen ja vapaan hallintonsa ohessa kokivat ne saada omaa hyötyänsäkin voitolle. Viisaan ja kaikilta kiitetyn valtiohoitonsa rinnalla alkoivat he anastaa valtaa kansan ylitse. 

Olihan heille vaivaksi olla ja toimia kansan silmäin alla ja niiden vaatimusten ja tarpeitten mukaan. Ne tahtoivat saada kylän asioita hoitaa ja yhteisiä varoja käyttää oman etunsa ja mielensä mukaan. Kansaa tai sen edusmiehiä ei kutsuttu enää kokoon, eikä sen mieltä kuulusteltu verojen korotuksessa tai muissa missään yhteisissä osioissa. Kaikki asetukset ja säännöt annettiin vain hallitusmiehiltä. Jopa kansalta kiellettiin puhevapauskin, niin ettei kellään, muulla kuin hallitusmiehillä, ollut oikeutta puhua yhteisistä kylän asioista ja kansan tarpeista, vaikka hallitusmiehet tekivät ja menettelivät hallitusasiain kanssa miten tahtoivat ja omaan säkkiinsä näkivät soveliaaksi. Yksityiset henkilöt, vasten vanhaa lakia, joka määräsi itse kunkin niin puheesta, kirjoituksesta kun muistakin laittomista töistä olemaan rangaistuksen alaisena, asetettiin tukkimaan kansan suuta ja niiden puheita punnitsemaan, niin että kaikki julkinen puhe ja esitys oli niiden yksityisten mielivallassa ja pyövelikirveen alla. Ken sitten suupuheessa eli kirjallisesti vähänkin lausui näiden mielimittarien luuloa ja aatosta vastaan, sitä soimattiin maansa pettäjäksi ja viholliseksi ja määrättiin ajettavaksi pois koko kylästä.

Hallitusmiehet olivat ainoat, joilla oli puhevalta yhteisissä asioissa. Ne yksin antoivat sääntöjä ja asetuksia yhden toisensa perään, mutta se oli kaikki turhaa. Niillä ei vähintäkään saatu asioita ja puutteita paranemaan. Päivä päivältä ne huononivat vaan yhä. Rahat katosivat katoamistaan maasta.

Yhteiset sekä yksityisten varat vähenivät ja hävisivät häviämistään. Puutteet ja köyhyys tulivat yleisiksi.

Kansaa tosin koettiin opettaa, sivistää ja kasvattaa rehellisyyteen, hyväntapaisuuteen y.m., mutta luottamattomuus tahtoi tunkeutua tunkeutumistaan kansaan ja valloittaa sen entistä vakaata ja järkevää luonnetta. Hallitus ja virkamiehet ylenkatsoivat ja polkivat kansaa, sen kieltä ja oikeuksia, kansa taas soimasi virkamiehistöä epärellisyydestä ja muusta tavattomasta menetyksestä. Mikä vielä pahin oli, oli se ettei kellään ollut oikeutta julkisia valituksia tehdä tilansa yli? Kaikki asiat pidettiin julkisuudelta piilossa ja siten saivatkin asiat juorun tavoin vaikuttaa ja kulkea omia salaisia teitään, syöden ja kuluttaen kansan ja virastoin väliä kun toukka, niin että tuskin kumpikaan taitaa uskoa toistaan. Tarpeellisimmistakin veroista, joita kansalta koottiin, nuristiin virkamiehiä laittomasta ja liiasta ahneudesta ja kansan nylkemisestä.

Yhteishenkeä tuskin löytyi kylässä. Kukin katsoi vain omaa etuaan. Ei kukaan ahkeroinut eikä harrastanut yhteistä hyötyä.

Nyt viimenkin nähtyä, miten kurjuus ja viheliäisyys alkoi valloittaa maan ja tunkeutua kylään, alettiin miettiä ja tarkastaa syytä tämmöiseen epäjärjestykseen kuin nyt oli kylässä. Joku alkoi muistella entisiä aikoja ja miten asiat silloin kaikki olivat järjestyksessä ja muuten kiitettävät kylässä, sekä miten silloin kaikki iloitsivat vapaudesta ja onnesta, sitä vastaan kuin nyt kuuluu viheliäisyyttä ja suurinta kurjuutta joka haaralta.

Nyt ottivatkin valtiaat asian mietinnön alle. Kotvan sitä sinne tänne mietittyään, kaikki tunsivat muutoksen ja laillisuuden hyväksi ja tarpeelliseksi, mutta miten asiat saataisiin siihen kuntoon ja järjestykseen, ilmaantui erimieliä. 

Yksi tahtoi muutosta ja parannusta vanhan lain mukaan, toiset taas: olkoon ennallaan, sanoen: "Hölmölän kansa ei tämän parempaa tietäne odottaakaan, sitä vähemmin se sitä tarvitsisi." 

Toiset taas esittelivät jotain näennäistä muutosta kansan mieliksi vaan joka ei itse asiassa auttasi mitään. Tässä hommassa sitä sitten mentiin yhä ympäri kuin rattaat myllyssä, mutta miten asiat viimenkin joskus kaukaisessa tulevaisuudessa Hölmölässä parantuvat, ei ole varmempaa tietoja. 

Mutta se on vaan tietty, että parannus on melkein välttämättömän tarpeellinen. 

Paljonko tästä on edistytty 150 vuoden aikana?