Seppä syöpi selvän leivän, selvemmän sepän emäntä,
Kaukaisessa ja toisaalta ei niinkään kaukaisessa menneisyydessä oli ehkä suvussa joku mainittava seppäkin tosin tämä, josta kirjoitan oli hiukan sivussa asioita järjestämässä.
Maijastiina oli pyöreät 150 vuotta sitten erään merkittävän sepän piikana ja siinä ohessa synnytteli kolme kertaa ja istui niistä synnytyksistä kirkon häpeäpenkissä, kun ei avioon ollut päässyt.
Ensimäisen Maijastiina nimitti Kustaaksi, sepän kaimaksi. Kustaa eli vain parisen vuotta ja Kustaan kuoltua syntyi kuollut poikalapsi nimettömänä.
Vielä kolmaskin poika sai alkunsa sepän piikana ollessa. Poika kastettiin Carl Fredrikiksi, mutta tuskinpa sitä nimeä koskaan käytti. ”Maijastiinan Kallena” poika sai remppasta viisitoista vuotiaaksi ja hänelle keksittiin toimeliaisuutta kuvaava sukunimi vasta äitinsä kuoltua.
Seppä oli kuollut jo kymmenkunta vuotta aikaisemmin.
Paikkakunnalla oli tämä seppä kyllä kuulu takoja ja joutui tietenkin kyläläisten irvailtavaksi eräitten keksintöjensä takia. Pilkkalaulun tekivät sepän luumyllystäkin.
Joutuivat sitten korjaamaan loppusäkeistöä, kun vilja kasvoi vilkkaasti ja seppä sai talousseuran kunniamerkin.
Se kaukaisempi seppä mainitaan Kalevalassa.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti