MADE IN PRC
Jatkoroikka
Mikä maa, mikä valuutta? Jossakin näitä hengenvaarallisia vehkeitä tuotetaan ja markkinoidaan ja merkitään hienosti EU- hyväksytyksi.
Sen kyllä ymmärtää, ettei mokomaa rasiaa ulos laita käyttöön, mutta suljettuun ulkovarastoon, jonne ei vesi sada, voi tämmöisen meikäläinen tohelo laittaa virtaa jakamaan. Onhan se maadoitettu ja onhan se EU:n virallisesti hyväksymä.
Ei sinne onneksi ollut talvella asiaa, joten ei se mitään isompaa vahinkoa ehtinyt tekemään. Kolmelle valoroikalle siitä meni virta, mutta onneksi oli valoisa kevätpäivä eikä valoja tarvinnut, kun menin jotakin tavaraa sieltä hakemaan.
Kun tuon näin, irroitin kiireesti johdon seinäpistokkeesta ja ne valoroikkien johdot tuosta jatkorasiasta. Irronneet muruset olivat lattialla, mutta enpä niitä ryhtynyt keräilemään, kun ei tuommoista arvaa mennä korjailemaankaa.
Tuli mieleen, että kovin paljon on viimeaikoina sähkölaitteista syttyneitä tulipaloja vilahtanut uutisissa.
Kuinka paljon halpoja made in prc vehkeitä käytössä lieneekään?
Korkeintaan 6 kk Suomessa työskentelevät ulkomaalaiset eivät maksa Suomen tuloveroa penniäkään! Siksi Suomessa on kymmeniä tuhansia ylimääräisiä työttömiä, koska heidän työnsä vie verottomasti työskentelevä vierastyöläinen, erityisesti rakennusalalla.
VastaaPoistaEuro valuuttana saattaa romahtaa lähivuosina Kreikan, Portugalin ja Italian ylivelkaantumisen vuoksi. Jo syksyllä 2011 on pakko tehdä jotain (esim. erottaa eurosta ongelmamaat) Espanjan joutuessa vuorostaan sijoittajien pörssikeinottelun uhriksi. Velkakriisi on vasta alkamassa, ei loppumassa. Suomi on jo nyt sijoittanut miljardeja euroja velkaantuneiden ulkomaiden tukemiseen. Hyvinvointivaltio lopulta romahtaa.
- Kaksikielisyys maksaa Suomelle 1-4 miljardia euroa vuodessa
- Ruotsalaismielisyyteensä kaatuivat presidentit Relander ja Svinhufvud
lyyxem.freehostia.com/1930.htm
Vähävaraisten torpparien ja muonamiehien ponnistuksilla syntyi Luukkaan eli Luukin kansakoulu Espooseen vuonna 1906. Jouluna 1907 C.G. Avellan teetti koulurakennuksen ympärille piikkilanka-aidan sekä karkotti kevätlukukauden alussa kouluun pyrkivät lapset pois.
http://suomenmaa.bravehost.com/
Lokakuun lopussa 1915 lähti suomalainen lähetystö Tukholmaan: senaattori Otto Stenroth, Samuli Sario, A. H. Saastamoinen ja Axel Lille. Aaro Pakaslahti kertoo tästä teoksessaan Suomen politiikka maailmansodassa. Ruotsin valtakunnanmarsalkka kreivi Douglas vaati Suomelta Pohjois-Suomea (Kemijoki rajaksi) ja tarjosi korvaukseksi "niin suuren osan Venäjän Karjalaa kuin se haluaisi".
Suomalaisten lähetystö ei kuitenkaan halunnut luovuttaa Pohjois-Suomea, mitä Ruotsi yritti anastaa vielä 1918.
lyyxem.freehostia.com/teljo.htm
Liki tuhat vuotta meitä on riepoteltu isoisten etujen mukaan. Voitas joskus olla itsenäisiä.
VastaaPoista