Talo pura ja kokoa

Puuseppä pohtii ratkaisua.

Kun vanhaa taloa alkaa asua, niin kyllä siinä tulee mielihalu korjailla se semmoiseksi kuin se on joskus ollut. 

Jossakin vaiheessa taloon oli asennettu huolimattomasti nykyaikaiset lämpölasi-ikkunat. Nehän sopivat toista sataa vuotta vanhaan taloon peräti huonosti. 

Asennuksessa oli käytetty polyuretaanivaahtoa ja jätetty ikkunoitten alapuoliset hirret silleen. 

Asentajilla oli ollut kovin kiire. 

Jälki oli sen mukaista. 

Talvella ikkunoitten ympäriltä puhalsi hyinen viima eikä millään lämmityksellä ollut toivottua tehoa. 

Onnekkaasti saatiin kuitenkin pikkuisen liian pitkään räystäänalla varastoidut karmit pokineen kunnostettavaksi. 

Ne oli koottu alunperin ikuisiksi ja purkutyö oli päivän homma per karmi. 

Sepäntakomat naulat olivat kuusituumaisia ja niitä oli käytetty ristikkäin, vaikka karmit olisivat pysyneet kasassa pelkillä liitoksillaan, jotka nekin oli tehty täysin oikein jo alunperin. 

Maalinpoisto vei puoli päivää ja sitten alkoi varovainen purku kunnostettaviksi osiksi. 

Vaati se kyllä lopulta niin rajuja otteita, että paikkaamistkin kertyi. 

Silti hikisen urakan jälkeen todettiin: "Kyllä tämä tästä."